Vierailu oikeustalolla, raportti

Käytiin siis tutustumassa oikeudenkäyntiin 10.5.2012, ja siellä kuunneltiin kaksi oikeudenkäynti asiaa, ensimmäinen käsitteli ajo-oikeudetta ajamisesta. Henkilö oli monesti lyhyellä aika välillä jäänyt kiinni ajoneuvon ajamisesta ilman ajo-oikeutta, ja tällä henkilöllä oli myös ehdonalainen päällä. Henkilö tuomittiin 20 päivän vankeuteen. Toinen tapaus käsitteli luvatonta ajaneuvon käyttöä, johon sisältyi myös törkeä rattijuoppous, tuomiota emme saaneet kuulla, sillä henkilö halusi asianajajan itsellen, koska oli kuullut oikeudenkäynnistä vasta pari päivää ennen käsittelyä.

Käynti oli mielestäni ihan mielenkiintoinen, vaikka salista piti poistua parin minuutin välein, eivätkä istunnot kestäneet kauaa.

Käräjäoikeuden toimintaan liittyvät tehtävät

1. Käräjäoikeudet käsittelevät yleisesti rikos, - riita ja hakemusasioita. Mitä tarkoitetaan riita-asialla? Oikeudenkäynti riita-asiassa eli siviiliprosessi on Suomessa oikeudenkäyntimenettely, jota noudatetaan silloin, kun asiaa ei ole ratkaistava rikosprosessissa tai kyse ei ole hakemusasiasta. Siviiliprosessi tuomioistuinmenettelynä perustuu siihen, että kaksi lähtökohtaisesti tasavahvaa osapuolta käy oikeutta puolueettoman ja suhteellisen passiivisen oikeuden edessä.

2. Edellyttääkö rikosasioiden käsittely aina suullista käsittelyä niin kutsutussa käräjäoikeuden istunnossa? Kirjallinen menettely on vaihtoehto tikosasias suulliselle pääkäsittelylle. Kirjallisessa menettelyssä tuomio annetaan pelkän kirjallisen materiaalin perusteella tietyin edellytyksin ja vastaajan suostumukselle käräjäoikeuden kansliassa. Suullista pääkäsittelyä ei toimiteta tuomioistuimessa, eikä ketään rikosasian osallista kutsuta oikeuteen.

4. Mainitse 3 erilaista hakemusta, joita voidaan tarvittaessa hakea käräjäoikeudesta?
 Avioerot, lasten huoltajuus ja tapaamisoikeudet

5. Millaisissa eri kokoonpanoissa käräjäoikeus voi toimia?
  

  a) riita-asioissa ja : päätöksen tekee yleensä yksi tuomari, mutta laajassa riita-asiassa voi asian ratkaista kolmen tuomarin kokoonpano.

  b) rikos-asioissa : rikosasian käsittelee yleensä asian laadusta riippuen joko yksi tuomari tai tuomari ja kolme lautamiestä. Lautamiehet ovat kunnanvaltuustojen valitsemia maallikoita, jotka edustavat oikeudessa eri väestöryhmien näkemyksiä. Erityisen vaativa rikosasia voidaan käsitellä kolmen tuomarin kokoonpanossa.  

6. Mitä ovat lautamiehet ja kuinka lautamiehet valitaan? Kansa valitsee lautamiehet

7. Minkälainen on lautamiesten asema ja valta käräjäoikeudessa? Kaikissa niissä jutuissa, joiden käsittelyyn lautamies osallistuu, hän on käräjäoikeuden täysivaltainen jäsen. Hänellä on yksilöllinen äänioikeus ja tuomarin valta. Lautamiestä pidetään sekä rikos- että vahingonkorvausoikeudellisesti virkamiehenä, kuten muitakin julkiseen tehtävään valittuja luottamus henkilöitä.  

8. Mitä eri osapuolia oikeudenkäynnissä on mukana? rikosjutun käsittelyä oikeudessa johtaa tuomari. Hänen lisäkseen käsittelyyn osallistuu yleensä kolme lautamiestä. Sakkojutut voi käsitellä ja ratkaista yksi tuomari. Rikosoikeudenkäynnissä asianosaisia ovat rikoksen uhri eli asianomistaja, syytetty eli vastaava ja virallinen syyttäjä, joka esittää vastaajaa koskevan syytteen. Tapauksen selvittämiseksi oikeudessa kuullaan usein myös todistajia.  

9. Millaisia vaiheita on riita asioissa?

• haastehakemus
• haaste
• kirjallinen ja suullinen valmistelu
• pääkäsittely
• tuomio tai päätös

10. Kuinka riita-asian oikeudenkäynnin vaiheet eroavat rikosasian oikeudenkäynnin vaiheista? oikeudenkäyntiä käräjäoikeudessa edeltävät poliisin ja syyttäjän työ rikostutkinnassa ja syytteen nostamisessa. Vastaajaa eli syytettyä kohdellaan syyttömänä, kunnes syyttäjän näytön perusteella käräjäoikeus hänet mahdollisesti tuomitsee syylliseksi rikokseen. 

11. Miten tapahtuu riita- ja rikosasian kulku pääkäsittelyssä?
riita-asia
Yksinkertaisessa asiassa pääkäsittely voidaan pitää välittömästi valmisteluistunnon jälkeen, mutta monimutkaisissa asioissa pääkäsittely pidetään erikseen sovittuna ajankohtana. Useimmiten asian valmistelua johtanut tuomari on pääkäsittelyn puheenjohtaja ja ratkaisee asian yksin. Tarvittaessa pääkäsittelyssä voi olla kolme tuomaria.

rikosasia
Rikosasian pääkäsittely kestää tavallisimmissa asioissa alle tunnin tai enintään muutaman tunnin. Laajojen ja monimutkaisten asioiden käsittely saattaa kestää useita päiviä.

12. Kuinka oikeudenkäynnin pitopaikka määräytyy? vastaajan kotipaikkakunnan mukaan.

13. Millaisia hakemusasioita kansalaiset voivat hoitaa käräjäoikeuden kanslian kanssa. Keksitkö käytännön esimerkkiä? Avioerot, lasten huoltajuus ja tapaamisoikeudet, velkajärjestelyt, edunvalvojan määräämiset.

 

 

 

Jatko-opinnot

Turvallisuusalan koulutusohjelma (tradenomi)‎

Turvallisuusalan koulutusohjelmasta valmistuneen tradenomin ydinosaamisalueita ovat riskienhallinta, ‎turvallisuusjohtaminen, liiketoimintaosaaminen, ‎henkilöturvallisuus, tietoturvallisuus ja turvallisuusjohtaminen sekä ‎toiminnan, toimitilojen ja ympäristön turvallisuus. Hän ‎osaa ennakoida myös erilaisten turvallisuusuhkien ja -‎toimenpiteiden taloudellisia vaikutuksia. Osaaminen muodostuu ‎yksilöiden ja yhteisöjen turvallisuuskysymysten ‎ympärille. Organisaatioiden arjessa osaaminen ilmenee turvallisuusasioiden ‎suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin ‎sekä johtamiseen liittyvien taitojen hallintana.

‎Entistä monimutkaisemmat ja laajemmat toimintaketjut kuin myös logistiset verkostot asettavat alati kasvavia ‎vaatimuksia ‎myös turvallisuudelle. Tällöin vaaditaan kykyä ennakoida uhkia ja minimoida niiden toteutumisesta ‎aiheutuvia vahinkoja. ‎

Turvallisuusosaajalta vaaditaan kykyä nähdä tulevaisuuteen

Turvallisen elin- ja toimintaympäristön ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii tulevaisuudessa yhä

enemmän yhteistyötaitoja ja monialaisia verkostoja. Turvallisuusosaajalta vaaditaan myös kykyä nähdä ‎tulevaisuuteen; ‎kehittämistoiminta ja uusien palveluiden luominen ovat turvallisuuden arkipäivää jo tänään. Hän osaa ‎nähdä oman ‎toimintansa vaikutuksia toimialueensa arvoverkostossa.

‎Turvallisuusalan koulutusohjelmasta valmistuneet tradenomit sijoittuvat monipuolisesti erilaisiin turvallisuusalan ‎tehtäviin kuten esimerkiksi ‎turvallisuusasiantuntijan, turvallisuussuunnittelijan, riskienhallintapäällikön, ‎turvallisuuspäällikön, palotarkastajan tai ‎turvallisuusalan opettajan tehtäviin. Opiskelija voi myös opintojensa aikana ‎käynnistää ja kehittää omaa yritystoimintaansa.

TutkintonimikeTradenomi
Tutkinnon nimiLiiketalouden ammattikorkeakoulututkinto
Laajuus ja opintojen kesto 210op, 3,5 vuotta
Missä voi opiskella? Laurea Leppävaara, sijaitsee Hyvinkää, Kerava, Leppävaara,
Lohja, Otaniemi, Porvoo, Tikkurila

Normit ja oikeuskäytännöt

1. Pohdi minkä vuoksi yhteiskunnassa yleensä tarvitaan erilaisia sääntöjä ja erilaisia normeja? 

Yhteiskunnassa tarvitaan monenlaisia sääntöjä, jotta kansalaisten ja yhteisöjen toiminta erilaisissa tilanteissa olisi luotettavalla ja yhdenmukaisella perustalla. Lisäksi yhteiskunnan kehitys ja ohjailu vaatii sääntöjä eli normeja. Kaikkia näitä oikeusnormeja yhdessä kutsutaan oikeusjärjestykseksi.

2.Minkälaisia seurauksia siitä olisi talouselämälle, yhteiskunnalle ja kansalaisille jos erilaisista säännöistä luovuttaisiin tai niitä ei olisi ?


Entä miksi oppilaitoksissa, työpaikoilla, asuintaloissa tai kouluissa tarvitaan järjestyssääntöjä?

Talous tulisi kärsimään todella pahasti koska, jos ihmiset eivät tekisi töitä tai hankkisi rahaa koska heidän ei tarvitsisi niin ei mitään saataisi valmiiksi. Kaupoissakin saisi ottaa mitä haluaa. Yhteiskunta sortuisi lopulta koska ei olisi sääntöjä. Rikollisetkin saisivat tehdä vapaasti mitä haluaa.

Oppilaitoksessa ja työpaikoilla tarvitaan järjestyssääntöjä sen takia että kaikki eivät tekisi mitä lystäävät. Ilman niitä koulu menettäisi hallinnan nuoriin ja eihän heille voisi mitään koulutustakaan antaa. Työpaikalla työntekijät laiskottelisivat ja eivät hoitaisi hommia, jonka jälkeen yritys menee konkurssiin.


Mitä niiden puuttumisesta ehkä seuraisi?
Mainitsee 4 asiaa, joita muistat olevan oppilaitoksemme järjestyssäännöissä.


Tupakointi koulun alueella kielletty

Lintsaaminen kielletty

Opettajien uhmaaminen kielletty

Kunnioita opettajia


3. Mistä osista tekijöistä muodostuu oikeusjärjestys?

Oikeusjärjestys on yhteiskunnan kaikkien oikeuslähteiden (oikeusnormien) muodostama kokonaisuus, jota tutkii ja systematisoi oikeustiede. Suomessa sillä tarkoitetaan yhtä lailla kaikkia maan rajojen sisällä noudatettavaksi tarkoitettuja säännöksiä ja määräyksiä.


4. Mitä tarkoitetaan säädöskokoelmalla? Mitä siihen kuuluu?

Suomen säädöskokoelma on virallinen, painetuista vihkoista koostuva julkaisusarja, jossa julkaistaan tärkeimmät säädökset. Kun säädös on julkaistu sen katsotaan tulleen kansalaisten tietoon ja samalla heitä velvoittavaksi. Säädöskokoelman ruotsinkielinen sisarteos on Finlands författningssamling. Oikeuskirjallisuudessa kokoelmasta käytetään lyhennettä SäädK tai SDK, ruotsinkielisessä tekstissä FFS tai FörfS. Lehden päätoimittaja on Jari Linhala.


5. Mitä tarkoitetaan oikeuskäytännöllä? Entä missä maassa tai maissa käsityksesi mukaan (oikeus) käytännön merkitys on suurempi kuin Suomessa?

Oikeuskäytäntö eli oikeuspraksis on tuomioistuinten, erityisesti ylimpien tuomioistuinten, ja niihin rinnastettavien muiden lakeja soveltavien toimielinten ratkaisuista muodostuva lakien soveltamistapa. Varsinkin ennakkopäätöksillä luodaan oikeuskäytäntöä. Tällainen suppea määritelmä on oikeustieteessä vakiintunut, mutta oikeuskäytäntö voidaan määritellä myös laajemmin, jolloin se tarkoittaa oikeusnormien säätämistä, soveltamista ja noudattamista


6. Mitkä muut ulkomaista alkuperää, kansainväliset normit, vaikuttavat luonnollisten ja oikeushenkilöiden toimintaan? 

Luonnollisten henkilöiden toimintaan vaikuttavat vastuut, kuten vahingonkorvausvastuu ja rikosoikeudellinenvastuu. Oikeushenkilöiden toimintaan vaikuttavat myös vahingonkorvausvastuu ja rikosoikeudellinenvastuu.

7. Miten eroavat toisistaan yksityisoikeus ja julkisoikeus? 

Minkälaisia asioita ne käsittelevät?

Yksityisoikeus:

Yksityisoikeus, "siviilioikeus" on oikeustieteen tutkima oikeudenala, jonka mielenkiinnon kohteena ovat yksityishenkilöiden väliset oikeussuhteet. Toisaalta siviilioikeudella tarkoitetaan yleistä yksityisoikeutta, joka on vain yksityisoikeuden osa.


Julkisoikeus:

Julkisoikeus tarkoittaa sitä oikeusjärjestyksen osaa, jonka tarkoituksena on säädellä julkisen vallan käyttöä. Julkisoikeuden osa-alueita ovat hallinto-oikeus, rikosoikeus, prosessioikeus, valtiosääntöoikeus ja vero-oikeus. Hallinto-oikeus voidaan edelleen jakaa yleishallinto-oikeuteen ja erityishallinto-oikeuteen.


Yksityisoikeutta ja julkisoikeutta erottaa useampi tekijä. Julkisoikeus sääntelee oikeussuhteita, joissa yhtenä osapuolena on julkisyhteisö. Yksityisoikeuden lähtökohtana on yksityisten etujen kunnioittaminen yhteisten etujen sijaan.

9. Kuva

Turvallisuuden käsitekartta

Ohessa turvallisuuden käsikartta. Otimme esimerkkejä erilaisista turvallisuuden alilajeista.

Turvallisuuden erilaiset muodot ja omat turvallisuusuhkat

Turvallisuus tarkoittaa  tarkoittaa vaarojen ja uhkien poissaoloa, kuin myös psykologista kokemusta niiden poissaolosta. Turvallisuus esiintyy siis ilmiönä kaikkialla, missä esiintyy jonkinlaista vaaraa. Turvallisuutta uhkaavaa vaaraa ei pystytä useinkaan poistamaan kokonaan, kyse on uhan vähentämisestä ja paljonko siihen halutaan panostaa. Näin erityisesti niissä toiminnoissa, joissa ihminen ja tekniikka ovat mukana.

Turvallisuus-termiä käytetään viittaamaan rikollisuuteen, onnettomuuksiin, työhön, elintarvikkeisiin, liikenteeseen tai tietoturvaan.

Täydellistä turvallisuutta ei siis ole eikä ehkä ole viisasta edes tavoitella. On mitoitettava oma tai yhteinen turvallisuus omien tai yhteisten resurssien ja arvostusten mukaisesti ja ymmärrettävä jäljelle jäänyt riski tai turvattomuus. Ja on elettävä sen tuoman epävarmuuden kanssa.

Mielestäni turvallisuus oppilaitoksessamme on tarkkaan suunniteltua, että kaikilla opiskelevilla ihmisillä olisi turvallinen ja hyvä olo koulussa. Turvallisuuden puute yhdyskunnassa ei ole mitä parhainta, sillä koko ajan tapahtuu kaikenlaisia rikoksia yms. joiden takia useimmat ihmiset saattavat tuntea olonsa epäturvalliseksi ja ahdistuneeksi, niinkuin ei voisi olla oma itsensä kun ei koskaan tiedä mitä tapahtuu, mutta epävarmuus ei myöskään ole paha asia.

Omalle kohdalleni ei ole koskaan sattunut sellaisia tilanteita, joissa pelkäisin turvallisuuteni olevan uhattu, siinä mielessä olen onnekas, ainakin tähän mennessä. Omaa turvallisuutta voisi kuitenki parantaa laajentamalla ystäväpiiriä, joka voisi olla yksi juttu millä voi saada oloaan turvallisemmaksi, ja yleensä ihminen itse aiheuttaa sellaisen olon itselleen kun tahtoo, mutta jos tuntee itsensä todella usein turvattomaksi ja ahdistuneeksi, niin yksi vaihtoehto olisi vain uskaltaa tehdä asioita.

Turvallinen työympäristö on tärkeää työpaikalla, sekin riippuu suuresti siitä, millainen työntekijä haluaa työturvallisuuden olevan. Yritysturvallisuuden muita osa-alueita ovat esim. ympäristöturvallisuus, tietoturvallisuus, henkilöturvallisuus, toimitilaturvallisuus ja rikosturvallisuudesta. Työturvallisuutta toteutetaan työsuojelun avulla ja toimintaa ohjaavat mm. työturvallisuuslaki ja työterveyshuoltolaki.
Kaikki työntekijät ovat toteuttamassa työsuojelua. Työsuojelutoimintaa työpaikalla edistetään työsuojeluyhteistyön avulla. Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta ohjaa eri tahojen osallistumista tähän toimintaan. Turvallinen työskentely on suunnitelmallista ja perustuu ennakolta hyviksi todettuihin käytäntöihin. Keskeistä työturvallisuudessa on riskienhallinta. Jokaisen työntekijän ammattitaitoon kuuluu, että tuntee työnsä vaarat ja haitat ja osaa edistää työturvallisuutta.

Maslow'n tarvehierarkia

Tänään käsiteltiin tarvehierarkiaa. Ohessa se kuvana. Turvallisuuden tarve on ihmisen perustarpeita. Siihen liittyy henkilökohtainen koskemattomuus, toimeentulo, aineellinen hyvinvointi, terveys jne.