Käräjäoikeuden toimintaan liittyvät tehtävät

1. Käräjäoikeudet käsittelevät yleisesti rikos, - riita ja hakemusasioita. Mitä tarkoitetaan riita-asialla? Oikeudenkäynti riita-asiassa eli siviiliprosessi on Suomessa oikeudenkäyntimenettely, jota noudatetaan silloin, kun asiaa ei ole ratkaistava rikosprosessissa tai kyse ei ole hakemusasiasta. Siviiliprosessi tuomioistuinmenettelynä perustuu siihen, että kaksi lähtökohtaisesti tasavahvaa osapuolta käy oikeutta puolueettoman ja suhteellisen passiivisen oikeuden edessä.

2. Edellyttääkö rikosasioiden käsittely aina suullista käsittelyä niin kutsutussa käräjäoikeuden istunnossa? Kirjallinen menettely on vaihtoehto tikosasias suulliselle pääkäsittelylle. Kirjallisessa menettelyssä tuomio annetaan pelkän kirjallisen materiaalin perusteella tietyin edellytyksin ja vastaajan suostumukselle käräjäoikeuden kansliassa. Suullista pääkäsittelyä ei toimiteta tuomioistuimessa, eikä ketään rikosasian osallista kutsuta oikeuteen.

4. Mainitse 3 erilaista hakemusta, joita voidaan tarvittaessa hakea käräjäoikeudesta?
 Avioerot, lasten huoltajuus ja tapaamisoikeudet

5. Millaisissa eri kokoonpanoissa käräjäoikeus voi toimia?
  

  a) riita-asioissa ja : päätöksen tekee yleensä yksi tuomari, mutta laajassa riita-asiassa voi asian ratkaista kolmen tuomarin kokoonpano.

  b) rikos-asioissa : rikosasian käsittelee yleensä asian laadusta riippuen joko yksi tuomari tai tuomari ja kolme lautamiestä. Lautamiehet ovat kunnanvaltuustojen valitsemia maallikoita, jotka edustavat oikeudessa eri väestöryhmien näkemyksiä. Erityisen vaativa rikosasia voidaan käsitellä kolmen tuomarin kokoonpanossa.  

6. Mitä ovat lautamiehet ja kuinka lautamiehet valitaan? Kansa valitsee lautamiehet

7. Minkälainen on lautamiesten asema ja valta käräjäoikeudessa? Kaikissa niissä jutuissa, joiden käsittelyyn lautamies osallistuu, hän on käräjäoikeuden täysivaltainen jäsen. Hänellä on yksilöllinen äänioikeus ja tuomarin valta. Lautamiestä pidetään sekä rikos- että vahingonkorvausoikeudellisesti virkamiehenä, kuten muitakin julkiseen tehtävään valittuja luottamus henkilöitä.  

8. Mitä eri osapuolia oikeudenkäynnissä on mukana? rikosjutun käsittelyä oikeudessa johtaa tuomari. Hänen lisäkseen käsittelyyn osallistuu yleensä kolme lautamiestä. Sakkojutut voi käsitellä ja ratkaista yksi tuomari. Rikosoikeudenkäynnissä asianosaisia ovat rikoksen uhri eli asianomistaja, syytetty eli vastaava ja virallinen syyttäjä, joka esittää vastaajaa koskevan syytteen. Tapauksen selvittämiseksi oikeudessa kuullaan usein myös todistajia.  

9. Millaisia vaiheita on riita asioissa?

• haastehakemus
• haaste
• kirjallinen ja suullinen valmistelu
• pääkäsittely
• tuomio tai päätös

10. Kuinka riita-asian oikeudenkäynnin vaiheet eroavat rikosasian oikeudenkäynnin vaiheista? oikeudenkäyntiä käräjäoikeudessa edeltävät poliisin ja syyttäjän työ rikostutkinnassa ja syytteen nostamisessa. Vastaajaa eli syytettyä kohdellaan syyttömänä, kunnes syyttäjän näytön perusteella käräjäoikeus hänet mahdollisesti tuomitsee syylliseksi rikokseen. 

11. Miten tapahtuu riita- ja rikosasian kulku pääkäsittelyssä?
riita-asia
Yksinkertaisessa asiassa pääkäsittely voidaan pitää välittömästi valmisteluistunnon jälkeen, mutta monimutkaisissa asioissa pääkäsittely pidetään erikseen sovittuna ajankohtana. Useimmiten asian valmistelua johtanut tuomari on pääkäsittelyn puheenjohtaja ja ratkaisee asian yksin. Tarvittaessa pääkäsittelyssä voi olla kolme tuomaria.

rikosasia
Rikosasian pääkäsittely kestää tavallisimmissa asioissa alle tunnin tai enintään muutaman tunnin. Laajojen ja monimutkaisten asioiden käsittely saattaa kestää useita päiviä.

12. Kuinka oikeudenkäynnin pitopaikka määräytyy? vastaajan kotipaikkakunnan mukaan.

13. Millaisia hakemusasioita kansalaiset voivat hoitaa käräjäoikeuden kanslian kanssa. Keksitkö käytännön esimerkkiä? Avioerot, lasten huoltajuus ja tapaamisoikeudet, velkajärjestelyt, edunvalvojan määräämiset.