Normit ja oikeuskäytännöt

1. Pohdi minkä vuoksi yhteiskunnassa yleensä tarvitaan erilaisia sääntöjä ja erilaisia normeja? 

Yhteiskunnassa tarvitaan monenlaisia sääntöjä, jotta kansalaisten ja yhteisöjen toiminta erilaisissa tilanteissa olisi luotettavalla ja yhdenmukaisella perustalla. Lisäksi yhteiskunnan kehitys ja ohjailu vaatii sääntöjä eli normeja. Kaikkia näitä oikeusnormeja yhdessä kutsutaan oikeusjärjestykseksi.

2.Minkälaisia seurauksia siitä olisi talouselämälle, yhteiskunnalle ja kansalaisille jos erilaisista säännöistä luovuttaisiin tai niitä ei olisi ?


Entä miksi oppilaitoksissa, työpaikoilla, asuintaloissa tai kouluissa tarvitaan järjestyssääntöjä?

Talous tulisi kärsimään todella pahasti koska, jos ihmiset eivät tekisi töitä tai hankkisi rahaa koska heidän ei tarvitsisi niin ei mitään saataisi valmiiksi. Kaupoissakin saisi ottaa mitä haluaa. Yhteiskunta sortuisi lopulta koska ei olisi sääntöjä. Rikollisetkin saisivat tehdä vapaasti mitä haluaa.

Oppilaitoksessa ja työpaikoilla tarvitaan järjestyssääntöjä sen takia että kaikki eivät tekisi mitä lystäävät. Ilman niitä koulu menettäisi hallinnan nuoriin ja eihän heille voisi mitään koulutustakaan antaa. Työpaikalla työntekijät laiskottelisivat ja eivät hoitaisi hommia, jonka jälkeen yritys menee konkurssiin.


Mitä niiden puuttumisesta ehkä seuraisi?
Mainitsee 4 asiaa, joita muistat olevan oppilaitoksemme järjestyssäännöissä.


Tupakointi koulun alueella kielletty

Lintsaaminen kielletty

Opettajien uhmaaminen kielletty

Kunnioita opettajia


3. Mistä osista tekijöistä muodostuu oikeusjärjestys?

Oikeusjärjestys on yhteiskunnan kaikkien oikeuslähteiden (oikeusnormien) muodostama kokonaisuus, jota tutkii ja systematisoi oikeustiede. Suomessa sillä tarkoitetaan yhtä lailla kaikkia maan rajojen sisällä noudatettavaksi tarkoitettuja säännöksiä ja määräyksiä.


4. Mitä tarkoitetaan säädöskokoelmalla? Mitä siihen kuuluu?

Suomen säädöskokoelma on virallinen, painetuista vihkoista koostuva julkaisusarja, jossa julkaistaan tärkeimmät säädökset. Kun säädös on julkaistu sen katsotaan tulleen kansalaisten tietoon ja samalla heitä velvoittavaksi. Säädöskokoelman ruotsinkielinen sisarteos on Finlands författningssamling. Oikeuskirjallisuudessa kokoelmasta käytetään lyhennettä SäädK tai SDK, ruotsinkielisessä tekstissä FFS tai FörfS. Lehden päätoimittaja on Jari Linhala.


5. Mitä tarkoitetaan oikeuskäytännöllä? Entä missä maassa tai maissa käsityksesi mukaan (oikeus) käytännön merkitys on suurempi kuin Suomessa?

Oikeuskäytäntö eli oikeuspraksis on tuomioistuinten, erityisesti ylimpien tuomioistuinten, ja niihin rinnastettavien muiden lakeja soveltavien toimielinten ratkaisuista muodostuva lakien soveltamistapa. Varsinkin ennakkopäätöksillä luodaan oikeuskäytäntöä. Tällainen suppea määritelmä on oikeustieteessä vakiintunut, mutta oikeuskäytäntö voidaan määritellä myös laajemmin, jolloin se tarkoittaa oikeusnormien säätämistä, soveltamista ja noudattamista


6. Mitkä muut ulkomaista alkuperää, kansainväliset normit, vaikuttavat luonnollisten ja oikeushenkilöiden toimintaan? 

Luonnollisten henkilöiden toimintaan vaikuttavat vastuut, kuten vahingonkorvausvastuu ja rikosoikeudellinenvastuu. Oikeushenkilöiden toimintaan vaikuttavat myös vahingonkorvausvastuu ja rikosoikeudellinenvastuu.

7. Miten eroavat toisistaan yksityisoikeus ja julkisoikeus? 

Minkälaisia asioita ne käsittelevät?

Yksityisoikeus:

Yksityisoikeus, "siviilioikeus" on oikeustieteen tutkima oikeudenala, jonka mielenkiinnon kohteena ovat yksityishenkilöiden väliset oikeussuhteet. Toisaalta siviilioikeudella tarkoitetaan yleistä yksityisoikeutta, joka on vain yksityisoikeuden osa.


Julkisoikeus:

Julkisoikeus tarkoittaa sitä oikeusjärjestyksen osaa, jonka tarkoituksena on säädellä julkisen vallan käyttöä. Julkisoikeuden osa-alueita ovat hallinto-oikeus, rikosoikeus, prosessioikeus, valtiosääntöoikeus ja vero-oikeus. Hallinto-oikeus voidaan edelleen jakaa yleishallinto-oikeuteen ja erityishallinto-oikeuteen.


Yksityisoikeutta ja julkisoikeutta erottaa useampi tekijä. Julkisoikeus sääntelee oikeussuhteita, joissa yhtenä osapuolena on julkisyhteisö. Yksityisoikeuden lähtökohtana on yksityisten etujen kunnioittaminen yhteisten etujen sijaan.

9. Kuva